Mari Koo - Blogeja, kulutusta ja jatko-opiskelua

Nyt ajatukseni ovat suuntautuneet hiukkasen sivuun omasta tutkimusaiheesta ja enemmänkin yhteisöjä käsittelevään pohdintaan. Törmäsin tutkimukseen otsikolla "Virtual Communities of Consumption: Networks of Consumer Knowledge and Companionship" (tehnyt K. de Valck, lyhennelmä ja koko tutkimus, PDF), ja jo pelkästään siinä tuntuisi riittävän pohdittavaa pidemmäksi aikaa.

Muutama mielenkiintoinen nosto Conclusions-osiosta: 

Tutkimus vahvistaa yhteisön ydinhenkilöiden merkityksen.  

"The core members are the community’s ultimate contributors that nurture the community with their expertise by supplying and discussing information. They are also, together with the informationalists, the group of community members that retrieve most information from the community."

Kuten on luontevaa olettaa, niin virtuaalisessa yhteisössä kiinnostuksen kohde on se tärkein yhteinen nimittäjä. Muut, esimerkiksi sosio-ekonomiset tekijät, menettävät merkitystään. Lisäksi virtuaalisuus tekee tiedon jakamisen helpommaksi.

"The online environment breaks down barriers, which makes it easier for people from diverging backgrounds to meet, interact, and share knowledge, e.g., between members from different cultures or age cohorts. To convince others of their expertise, discussants often call upon authority; ‘natural’ authorities have most influencing power."

Tutkimuskohteena ollut, ruoanlaittoa käsitellyt nettisivusto (SmulWeb) on selvästi käyttäjilleen tärkeä tiedonlähde.

"SmulWeb’s recipe database, which is entirely generated by consumers, is considered a better source of information for cooking decisions than family and friends, magazines, papers, and the broadcast media."

Tutkijat näkevät virtuaalisen maailman markkinoijille hyvänä mahdollisuutena.

"Thus, virtual communities offer marketers the possibility to gain insight in word-of-mouth recommendations in an unobtrusive way and on a continuous basis. Instead of only observing, marketers could also decide to participate in the community. By providing background information, explanations, and showing interest, they may be able to influence and direct the word-of-mouth communication about their products, services, and companies.
Marketers could follow an even more proactive strategy and develop virtual communities as
alternatives to existing reference groups."

Ja kuten ennenkin on osoitettu, rehellisyys on tärkeää.  

"Announcing their presence in the community and informing community members about how their contributions might be used is critical in developing an open and honest relationship."

Yhteisön johtajien rooli korostuu konfliktien ja muiden ongelmien välttämiseksi.

"Awareness and active management of the different needs and wants of members can
solve a lot of tensions. Most importantly, managers should create separate spaces for
differing activities and contributions." - - -

"Social involvement can be enhanced when the community contains functionalities with which members can get to know each other; personal home pages, guest books for messages, putting members in the spotlight, birthday notifications, and chat rooms are some of the tactics that can be used to facilitate the process of developing relationships. Next, frequency of member visits can be enhanced with a constant supply of fresh  nformation that rewards regular visits to the community to check out what’s new. Thus, members should be encouraged to contribute content."

Kolme prosenttia eurooppalaisista nettikäyttäjistä blogaa, uutisoi päivän Hesari (B 9) tutkimusyhtiö Forresterin raporttia.

Suomi ei ollut tutkimusksessa mukana, mutta Forresterin analyytikon mukaan Ruotsin luvut voidaan yleistää Pohjoismaihin. Ruotsissa ja Espanjassa ollaan innokkaimpia blogaajia: näissä maissa noin viisi prosenttia netinkäyttäjistä kirjailee blogiin. Määrällisesti eniten blogeja on Ranskassa. Sen sijaan saksalaisista vain prosentti blogaa.

Eli jos näitä tietoja nyt hieman pohtii, niin blogaajien määrä on suurempi kuin se kuuluisa Jacob Nielsenin 90-9-1 -jaottelu (josta Kari A. Hintikkakin äskettäin kirjoitti) antaisi luvan olettaa. Toisaalta voi käydä niin kuin juuri ennustettiin, eli ensi vuoden jälkeen blogaaminen on kokenut huippunsa ja sen jälkeen ollaan Nielsenin luvuissa.  

Mutta ei varmaan voi jättää huomioimatta sitä, että Forresterin sivuilla on tietoa tutkimuksesta, jonka mukaan amerikkalaisnuorista 13 prosenttia blogaa ja viidesosa lukee blogeja. Toki nuoret voivat myös unohtaa intonsa, mutta kenties he ovat jo omaksuneet tämän web 2.0:an liittyvän tiedon jakamisen ja tuottamisen niin hyvin, että he pysyttelevät myös blogaajina. Jos edes kolmasosa tuosta nykyporukasta pitää blogia jatkossakin, on se silloinkin kohtuullisen kokoinen porukka.  

Olavi Koistisen (ei tietääkseni sukua minulle!) kirjoittamassa jutussa on myös tutunkuuloista tekstiä blogien merkityksestä kuluttamisen kannalta.  

"Euroopan neljä miljoona blogia ovat myös suuri puskaradio, jossa sana kiinnostavista - ja huonoista - tuotteista leviää nopeasti." 

Odotan joulun ja loman lähestymistä sikäli, että se tarjoaa muutaman päivän mahdollisuuden oikeasti panostaa näihin opiskelujuttuihin. Tuntuu, että on niin monta "pitäisi tehdä, hoidan joo" -asiaa, jotka olisi ensinnäkin listattava ja sitten yksi kerrallaan ryhdyttävä toimimaan.

Huomaan hieman ahdistuvani siitä, kun ihmiset kyselevät, että mites ne opinnot. Ei minulla juuri ole mitään konkreettista näyttää, eikä opintosuorituksia ole vielä karttunut yhdenkään opintopisteen verran, enkä todellakaan ole vienyt opintojani erityisesti eteenpäin, kunhan kirjoitan blogeja ja seurailen, mitä tapahtuu.

Yritän sanoa kyseilijöille ja itselleni, että tämä nyt on ikään kuin harrastus ja menee aikaa, ennen kun pääsen sisällle hommaan. Mutta silti: on tässä jo kohta neljä kuukautta oltu jatko-opiskelija, joten luon itselleni suorituspaineita.

Toisaalta tolkutan itselleni, että elämässä on myös muuta ja hyvin tärkeää. Ihmissuhteita ja tiettyjä harrastuksiani haluan ylläpitää, ja niille löydän aina aikaa. Opiskelut jäävät silloin kakkossijalle.  

- - -

Time-lehti on valinnut Vuoden henkilöksi joukon eli netin käyttäjät (via). Mielenkiintoinen, mutta toki tähän aikaan sopiva teko. Steven Johnson kirjoittaa artikkelissaan:

"Web 2.0 is made up of ordinary people: hobbyists, diarists, armchair pundits, people adding their voice to the Web’s great evolving conversation for the sheer love of it.

Amateurs, in other words. And to a certain extent, how you feel about the broader cultural implications of the Web revolves around the response this permanent amateur hour triggers in you. For some, it has power-to-the-people authenticity. For others, it signals the end of quality and professionalism, as though the history of electronic media turned out to be one long battle between Edward R. Murrow and America’s Funniest Home Videos, and Home Videos won.

- - -

But that local knowledge has been limited historically to the personal contact of word-of-mouth. Now, on the Web, it has a megaphone."

 

BBC:n uutisoiman, Gartnerin tekemän arvion (via) mukaan blogien huippua eletään ensi vuonna.

"Gartner analyst Daryl Plummer said the reason for the levelling off in blogging was due to the fact that most people who would ever start a web blog had already done so.

He said those who loved blogging were committed to keeping it up, while others had become bored and moved on."

Blogit eivät siis katoa, mutta toiminta "järkevöityy" ja kirjoittajiksi jäävät innokkaimmat. Kuten Erkka kirjoittaa, niin on paljon niitä, joilla ei ole mitään sanottavaa, mutta he lukevat blogeja mielellään.  

Suomessa blogeihin on herätty tänä vuonna myös suomalaisyrityksissä sen verran suuresti, että melkein hirvittäisi, ellen tykkäisi blogeista niin paljon. Blogi toimii monissa tilanteissa, mutta ei lähellekään aina.

Kiinteistömaailman viime viikolla lanseeraamassa blogipalvelussa näyttää tällä hetkellä olevan 18 blogia. Klikkasin auki satunnaisesti osan noista blogeista, ja täytyy sanoa, että jos joku haluaa voittaa 500 euroa eniten luetulla Kotikissa-blogilla, niin varsin helposti se tässä vaiheessa voisi lohjeta.   

Henkilökohtaisesti en jaksa uskoa siihen, että jokaisen vastaavan firman kannattaisi tarjota blogijulkaisualustaa. Ennemmin voisi vaikka tutkiskella jo olemassa olevia blogeja ja katsastaa, jos sieltä löytyisi omalle firmalle sopivia blogisteja.  

- - -

Maanantaina Tilastokeskus julkisti viimeisimpiä tietoja suomalaisista netinkäyttäjinä.

"Säännöllisiä internetin käyttäjiä eli sitä vähintään viikoittain käyttäviä oli 71 prosenttia 15-74 -vuotiaista. Yli 74-vuotiaista vain kuusi prosenttia käyttää internetiä. - - - Ikääntyneiden harjoittama käyttö on kasvanut nopeasti. Keväällä 2006 internetiä käytti 60-74 -vuotiaista 36 prosenttia, kun vuosi sitten tässä ikäluokassa oli käyttäjiä 27 prosenttia.

Kotona internet on käytettävissä 72 prosentilla 15-74-vuotiaista."

- - - 

Tänään ovat blogipikkujoulut Kalliossa, joten virtuaalinen harrastus saa taas IRL-kosketusta. Olen itse arvioinut tavanneeni miiteissä ja muualla noin 70-80 bloginpitäjää reilun vuoden aikana, ja määrä varmasti kasvaa tänään. Oma rooli blogosfäärissä on toki muuttunut: vuosi sitten menin pikkujouluun anonyyminä Marinadina, ja nyt olen se, joka on hoitanut tapaamiselle ajan ja paikan.

Nyt on sitten käyty seminaarissa höpöttelemässä. Oman osuuteni vetäisin varmaan turhankin vauhdikkaasti, mutta kello raksutteli ja ajattelin, että parempi vähän liian lyhyesti (ja varmasti puhuin turhan nopeasti) kuin yhtään liian pitkään.

(Ja jostain syystä esitykseeni hienosti laittamani linkit olivat menneet ihan sekaisin, vaikka ne tsekkasin varmasti pariin otteeseen. Lisäksi omassa tekstissäni oli ainakin kolme ärsyttävää kirjoitusvirhettä, argh! Miksen niitäkään koskaan huomaa ajoissa…).

Aina on myös se ikuisuusongelma, että kuinka paljon pitäisi esimerkiksi kertoa perustietoa blogeista. Tällä kertaa oletin yleisön jotain aiheesta tietävä, etenkin, kun joukossa oli jo muutama, jotka blogisteiksi tiesin (Petterin lisäksi My typon Heidi ja blogeista gradua tekevä Sari).  

Olisi ollut kiva jutella enemmänkin useamman henkilön kanssa, mutta aika on rajallista. Kiva oli nähdä graduani ohjannut Raijaksen Anu ja Petterille ilmoitin, että otan häneen yhteyttä tammikuussa. Tarvitsisin nimittäin ainakin pätevää ohjausta tutkimuksen tekoon, ja kenties sieltä suunnalta voisi tätä apua löytyä.  

Esitykseni linkkejä 

Esityksessäni viittasin useisiin blogeihin, jotka ajattelin nyt vielä tähän linkata siltä varalta, että joku esitystäni kuunnellut eksyy tätä lukemaan ja kaipailisi näitä tietoja.

- Oma henkilökohtainen, vanhin blogini on siis Mieto marinadi.
- Kulutusasioiden tiimoilta emännöin Kulutusjuhlaa. 
- Mobiilit kuvani löytyvät Mari kännykkäkuvaa -blogista.
- Lotta Backlundin kommentti: "Kulutusbloggaaminen on SE juttu nyt blogeissa. Ensin tulivat neuleblogit (joihin en osallistu. Ikinä. Enhän mä osaa mitään sellaista. Eikä kiinnosta), (Ihan yhtälailla kuin kaikkia neulebloggaajia ei voi kiinnosta jonkun random koomikko-wannabe-poliitikon keikkailut ja viinanhuuruiset kohellukset), mutta kuluttaa mä osaan. Ja kulutankin. Generation C(ontent) on Luovat-blogin mukaan muuttumassa Generation C(ashiksi)."
- Suurten kokojen vaatemallistojen nimet ärsyttävät Elmaa:  “Nämä läskimallistot kun ovat järjestään nimiltään ISOJEN TYTTÖJEN mallistoja, GREAT GIRLS ja silleen. Voi jumasaakeli! Lihavammat ihmiset ovat sellaisia tyttösiä vaan?”.
- Jazmanaut esittelee teemakuaan: “Ja jos on pakko kiskoa sitä pussiteetä, niin testaappas Clipper merkkiä. On vähän kalliimpaa kuin perus litkut, mut kyllä sen hinnan sit maistaakin.”
- Veera oli nyreissään Kaapelitehtaan rokkikeikalla: ”Kalliit liput, kallis kalja. Vaihtoehtona vain päärynäsiideriä. Sekin lämmintä ja loppuu kaiken lisäksi kesken. Sietämätön jono jo ennen kuin pääsee sisään, vessanedustoista nyt puhumattakaan.
- Helen sai mieleistään suklaata: “Eilen löytyi Kampin K-marketista 72% Kalev-suklaata. Jumankeka se on hyvää!"
- Opilas ostaa asunnon: ”Hieman omituista maksaa asunnosta rahasumma, jollaista ei koskaan tule näkemään. Ja maksaa sitä kasaa takaisin pankille neljännesvuosisata.”

Kuluttamiseen liittyviä blogeja: 

Kenkäblogi
Tummaa suklaata
Turhamaisuutta
Köyttöliittymä
Wenkulan kolikkokukkaro
Tässä baarissa haluaisin olla 
Toista maata

(ja näitähän on lisää tuolla Kulutusjuhlan oikean reunan linkkilistassa).  

Maanantaina olevasta Teknologian yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tutkimus –seminaarista on nyt netissä lopullinen ohjelma (PDF). (Myös alustusten tiivistelmien pitäisi olla luettavissa, mutta en ainakaan itse saanut tuota tiedostoa nyt auki).

Seminaarin aluksi julkistetaan Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja 2006 Innovaatioiden kotouttaminen (PDF). Kirjassa on monta mielenkiintoista aihetta, kuten "Aikuisten imitointi ja muita kuluttamisen käytäntöjä ruotsinlaivalla", "Kodin mediamaantieto", "Toisilleen vieraat sisustus ja elektroniikka", "Internet ja harrastukset", "Mobiilin matkailublogin käyttäjälähtöinen kehittäminen", Uusien pakkauksien vuorovaikutteinen ideointi", "Käyttäjät tuotekehityksessä: lihaa, verta ja mielikuvia" ja "Kuluttamisen luovat ja kesyt piirteet". Eli taas on yksi teos lisää lukulistalla!

Seminaari on kaikille avoin, joten kiinnostuneet voivat siis tulla paikalla kuuntelemaan minua ja muita.  

Maanantaina puhun Teknologian yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tutkimus -seminaarissa, ja tämähän on ensimmäinen kerta, kun tällä tavalla esittelen tutkimusaatoksiani vaativan yleisön edessä.

Mitään oikeaa tutkimustietoa minulla ei tietysti edelleenkään ole kasassa, mutta ei kai Revon Petteri olisi minua kysynyt paikalle, mikäli olisi odottanut minun kertovan jotain suurta ja mullistavaa! (Petteri siis tuli minulle tutuksi keväällä, kun olimme samassa aamu-tv:n lähetyksessä haastateltavana, hän asiantuntijana ja minä nettiaktiivikuluttajana).

Tänään valmistelin PowerPoint-kalvojani. Esitykseen on annettu aikaa 15-20 minuuttia ja sitten on kymmenkunta minuuttia aikaa keskustelulle. Ei tuossa ajassa kauhean syvällisesti tietysti voisikaan kertoa omasta aiheestaan. Lisäksi vajaa kuukausi sitten toimitin reilun sivun mittaisen seminaaripaperini eteenpäin.

Lisäpaineita tulee siitä, että olen päivän viimeisenä. Toivottavasti kuulijakunnan mielenkiinto ja vireystaso eivät ole aivan kadonneet siihen mennessä!

Kivaa on myös se, että jo Kulutustutkimuksen seuran syysseminaarissa tutuksi tullut Jaakko Suominen on mukana. Tällä kertaa hänen aiheenaan on "Kasvu kännykän kanssa - opiskelijoiden kertomuksia matkapuhelinkäytön muutoksista".

Kuten seminaarin otsikko kertoo, niin esitysten aiheet ovat laidasta laitaan, eli minun ja Jaakon lisäksi tiedossa on seuraavaa:

• Tietokoneet ja internet kuluttajien arjessa (Tiina Ikala)
• Diskursiiviset moraliteetit median käyttöjen kuvauksissa (Jari Luomanen)
• Tietoyhteiskunta kansallisena kertomuksen (Sari Tuuva-Hongisto)
• Hallinnointia sähköistämässä: verkkotekniikka ja itseorganisointi e-hallinnossa (Kai Eriksson)
• Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäiseminen yhteisöllisenä pelinä (Jarmo Sarkkinen).

Kävin läpi Mieto marinadi -blogissani olleen blogikyselyn vastauksia kohdasta "Millainen on hyvä blogi?"

(Vastaajien itsestään kertomia tietoja, esimerkiksi blogien lukuaktiivisuudesta, olen pohtinut hieman jo aiemmin). 

Millainen on mielestäsi hyvä blogi (esim. millaiset sisällöt sinua kiinnostavat, luetko mieluummin tuttujen blogeja, miten paljon arvostat blogin ulkoasua, pitääkö blogin päivittyä aktiivisesti, haluatko lukea asiaa vai ihmisten kuulumisia?)

Kysymys oli, kuten vastauksissa kommentoitiin, sinällään hankalasti vastattavissa:

”Ah, vaikea kysymys, kuin kysyisi, että millainen on mielestäsi hyvä lehti tai elokuva.”

Samainen vastaaja onkin aika hyvin kuvannut monen muunkin vastaajan ajatuksia:

"Jotain ominaispiirteitä voi ehkä silti kursia kasaan: hyvä blogi on jollain tapaa ajan hermolla (oma elämä tai ympäröivä maailma), melko usein päivittyvä (normaalisti vähintään viikossa), tiivis kuten hyvä web-teksti yleensäkin, persoonallinen. Niin juuri, hyvä blogi on rohkeasti subjektiivinen, tämä on selkeä ero hyvinä pitämiini nettilehtiin ja -uutispalveluihin, joissa perinteinen objektiivisuuteen pyrkivä tiedonvälitys on kiistatta hyve."

Blogi toimii viihdyttäjänä ja tiedonvälittäjänä

Monet kirjoittivat lukevansa mielellään erityyppisiä blogeja, eli blogien lukemisella, kuten vaikkapa tv:n katseluun, on erilaisia syitä (viihde, tiedonhankinta jne). Koska esitin kysymyksen Mieto marinadi-blogissa, joka on päiväkirjamainen, ei yllätä, että moni kertoi lukevansa juuri ihmisten kuulumisia tavalla tai toisella käsitteleviä blogeja.

Blogeissa tunnutaan arvostan monipuolista pohdintaa, oman elämän ja arjen käsittelyä. Tosin se pitää tehdä sopivasti tasapainotelle, sillä tuntemattomien pelkkää oman navan ympärillä pyörivää blogia ei välttämättä jakseta lukea: 

"Luen ennemmin kuulumis-blogeja - tosin, pelkkää "tänään tein sitä - huomenna ehkä tätä" juttuja en jaksa lukea - on kiva jos kuulumiset on nivottu johonkin suurempaan kokonaisuuteen tai teemaan."

Asiablogitkin usein mainittiin, mutta ei samassa mittakaavassa kuin arkea käsittelevät. Toisaalta joukosta löytyi jokunen niitäkin, jotka ilmoittivat seuraavansa lähinnä jonkun teeman, aiheen tai harrastuksen ympärille rakentuneita blogeja.

"Jollain kierolla tavalla kuitenkin pidän enemmän päiväkirjamaisista elämää kuvaavista blogeista, haen blogeilta ehkä enemmän omasta arjesta ulospääsyä kuin päivänpolttamiin asioihin perehtymistä."

”arvostan sisältöä, jossa sopivassa suhteessa asiaa, höpöä ja muuta sellaista.

”Luen sekä asiapitoisia että ns. hömppäblogeja, enimmäkseen tuntemattomien.”

”Suosikeissani on sekä lämminhenkisiä haircut-blogeja kuten Marinadi, poliittista polemisointia, kulttuuria, huumoria, sanataidetta, erikoisalojen blogeja, linkkiblogeja.”

Kirjoistustyyli korostuu

Myös hyvän kirjoitustyylin merkitystä korostettiin erityisesti tuntemattomien blogeja luettaessa. Esimerkiksi kirjoitusvirheet koetaan helposti niin ärsyttäväksi, että blogi jää lukematta. Jotkut nostavat suosikeikseen nimenomaan hyvin kirjoitetuiksi kokemansa blogit.

”seuraan tuttujen blogeja sekä tuntemattomien, jotka kirjoittavat minua kiinnostavista aiheista tai kirjoitustyyli on hyvä/hauska/mielenkiintoinen.”

”Arvostan ennen muuta sanankäytön sujuvuutta, sisällöt lukemissani blogeissa vaihtelevat suuresti.”

”hyviä, näppäriä kirjoittajia on mukava seurata.”

Visuaalisuudella on väliä 

Ulkoasun merkitys vaihtelee. Osa toteaa, että riittää, kun tekstistä saa selvän. Toiset taas kertovat, että visuaalisesti epämieluisa blogi jää auttamattomasti lukematta. Muutamat mainitsivat erityisesti tumman pohjan ja vaalean tekstin tuomat ongelmat.

”tyhmäkin ulkoasu voi toimia, jos teksti on hyvää tai tutun kirjoittamaa”

”Koska seuraan blogeja pääasiassa RSS-lukijan kautta, ulkoasulla ei ole juuri merkitystä.”

”Pidän siitä, että blogilla on omaleimainen ulkoasu.”

”Ulkoasulla on tosi suuri merkitys, perus-bloggereita harvoin jaksaa aloittaa edes lukemaan, koska niitä ei ulkoasun takia erota toisistaan.”

” käyttäjäystävällisyys on pop (siis suht siisti leiska ja toiminnallisuudet ”

” Arvostan miellyttävää ulkoasua ja kuvitusta.”
 

Hyvä blogi päivittyy usein 

Päivityksiä odotetaan hyvältä blogilta kohtuullisen usein. Toiset toivovat lähes päivittäistä kirjoittelua, toisille riittää kerran viikossa. Lukijasuhteen synnyttyä blogille voidaan "antaa anteeksi" se, että päivittymisiä ei tulekaan totutulla tavalla.

"Jos olen jo tutustunut bloginpitäjän tyyliin ja pidän siitä, voin ihan tyytyväisenä pitää hänet suosikkilistallani, vaikkei blogi joka päivä päivittyisikään."

Joillekin liika on kuitenkin liikaa:

"Liian usein päivittyvät blogit alkavat ahdistaa, kun ei kaikkia postauksia kuitenkaan ehdi lukea."

Osa mainitsi lukevansa tuttujen blogeja. Esimerkiksi blogimiiteissä tavattujen henkilöiden blogeja kerrottiin seurattavan. Toisaalta vastaajissa oli niitäkin, jotka eivät tunteneet yhdenkään blogin takana olevia henkilöitä.  

Summattuna 

Yhteenvetona voisi sanoa, että vastaukset heijastelevat varsin hyvin sitä olettamusta, mikä lienee useimmilla blogien kirjoittajilla ja lukijoilla hyvistä blogeista. Ei ole yhtä varmaa tapaa tehdä hyvä blogi, mutta selvästi siihen auttaa kirjoitusote, joka "tuo esiin oman äänen", hyvä kielellinen ilmaisu, ahkerahko päivittäminen ja miellyttävä visuaalinen ilme.

Vastauksissa ei tullut esiin esimerkiksi se, onko kommentoinnilla tai kommentteihin vastaamisella jotain merkitystä blogista pitämiseen. Kysymyksenasettelussa olisi pitänyt miettiä tätäkin, sillä näppituntumalta väittäisin, että monissa blogeissa kommentit ja kirjoittajan reagointi niihin saavat kohtuullisen suuren merkitysarvon.  

Eri tyyppisille blogeille on omat lukijajoukkonsa, ja erilaisilta blogeilta odotetaan hieman erilaisia asioita. 

"Päiväkirjablogeissa ei tarvitse olla kuvia, vain hyvää tekstiä, mutta käsityöblogit ovat ikään kuin insipiraationa ja siihen tarvitaan kuvia."

 

- - - 

Kaikki 93 avointa kommenttia Millainen on hyvä blogi -kysymykseen.